II Kohtaaminen

Kehittäjänä muutoksen tuulissa

Palveluinnovaatiot ja kehittäminen – pdf >>
Montako kertaa kehittäjä nousee vielä epäonnistumisesta. Se on kehittämisen vaikeus. Milloin luovutaan, milloin jatketaan. 100 kokeilua ei välttämättä riitä. 101. voi muuttaa maailman. Kun on päätetty jotakin kehittää ja muuttaa, on kestettävä iskuja. Kannattaako alkaa edes muuttamaan tai kehittämään asioita, jotka eivät aiheuta vastustusta? Tuottaako se arvoa asiakkaalle?
P3213609.JPG
Rohkeus. Vaatii rohkeutta lähteä kehittämään.
 
Sama teidän osalta. On erittäin hyvä, että näin laaja joukko on kehittämässä. Kun yksi on epätoivoinen, muut voivat tukea.
Miksi tarvitsee kehittää? Miksi organisaation tarvitsee kehittää toimintaansa?
Kyse on sopeutumisesta. Kun toimintaympäristö muuttuu, meidän on muututtava.
Toiminta loppuu, jos ei muututa.
 
Vaikka kaikki olisi nyt täydellisessä kunnossa, maailma ympärillä muuttuu jatkuvasti niin valtavasti, että kohta ne eivät ole. Minkälaiset asiat muuttaa maailmaa? Väestön ikääntyminen. Tiedonhalun muutokset. Koulutukseen liittyvät muutokset. Teknologia. Uudet sukupolvet.
P3213605.JPG
P3213601.JPG
Innovaatiot demokratisoituu. Kehittämisestä tulee jokamiehen oikeus ja velvollisuus. Aika harvassa organisaatiossa on enää erillistä kehittämisyksikköä. Kaikki kehittäminen muuttuu. Maailma muuttuu ympärillä ja kaikille tulee kehittämisvelvoite.
Käyttäjän osallistumisen kautta pystytään tuottamaan parempia palveluita. Mitä enemmän käyttäjiä kehittämässä, sitä parempi lopputulos.
Työmäärä kasvaa ja siihen käytettävä resurssi pienenee. Nykyisillä resursseilla entistä enemmän aikaan.
Innovaattorit itsessään eivät itsessään ratkaise koko juttua. Heidän on saatava kohdejoukosta vähintään 5% ihmisistä mukaan. Jos tehdään muutosta ja kehittämistä, on meidän saatava riittävä määrä ihmisiä mukaan – kollegoita, muita kehittäjiä, kohdejoukkoa.
On oikeasti turha kehittäjän etsiä ratkaisuja, jotka miellyttävät kaikkia. Sellaisia kehittämishankkeita ei ole. Ne eivät ainakaan silloin ole merkityksellisiä. Kun lähdemme kehittämään, voimme lähteä siitä, että on varmasti joukko, joka vastustaa. Kun teemme merkittäviä muutoksia, osa ei varmasti hyväksy sitä koskaan. Osa vastustaa sitä viimeiseen asti, osa on varmasti hyviä sparrauskumppaneita. Miten tunnistamme sen?
Miten tuetaan niitä, jotka joutuvat vastustajien kohteeksi?
 
Keskitytään muutokseen, saadaan tarvittavat ihmiset mukaan ja näytetään tuloksilla.
Kun puhutaan kehittämisestä, ei pidä haksahtaa siihen, että kaikki kehittämistoiminta pitäisi olla suurta – suurielkeistä tai satoja ihmisiä mukaan haalivaa. Kyse on merkityksellisestä muutoksesta. Se voi tulla pienten juttujen tekemisellä. Miten valitsemme niitä kohteita, jotka vaikuttavat oikeasti organisaation kykyyn ja tulevaisuuteen?
Kirjaa kuusi kohtaa, jotka tulevat varmuudella muuttumaan, kuusi kohtaa, jotka eivät tule.
PYSYMÄÄN
  • Perustarpeet ihmisillä
  • Sosiaalisen kanssakäymisen tarve
  • Perustyön kuva ei tule muuttumaan. Palveluita tarvitaan kyllä.
  • Määrärahojen niukkuus
  • Turvallisuuden tarve
  • Vastine työlle
  • Perustehtävä pysyy
  • Hoitoalalla resurssipula ei poistu
MUUTTUMAAN
  • Kuntarakenne
  • Työvälineet digitalisoituvat
  • Työkuva. Ei tarvitse fyysisesti olla työpaikalla
  • Näkyvyys lisääntyy. Työ tulee entistä enemmän näkyväksi. Kuntalaisille aukeaa paremmin mitä me oikeasti teemme. Se tuo markkinointikuvaa. Rekrytoinnissa se on aivan eri juttu. Työpaikkaylpeyden pitäisi kasvaa.
  • Fyysinen työskentely-ympäristö
  • Perustehtävän toteutustapa muuttuu

P3213631.JPG

P3213623.JPG

Tämä on se koti, johon haluan asettua. Onnellisena.

P3213613.JPG
Ihmisten pitää ajatella, että minä haluan olla tuolla. Että minun äitini pitää asua tuolla. On tärkeää, että teemme vetovoimaisia asioita, ja on erittäin tärkeää, että vanhuspalvelumme on vetovoimaisia – elämyksiä, oallisuutta. On pystyttävä luomaan yhteisö ja ympäristö joka on yhtäaikaa sosiaalinen, digitaalinen ja fyysinen. Te viestitätte sitä kuvaa, että ihmiset haluavat tulla tänne. Foibe on tällä hetkellä ykkönen vanhuspalveluiden rakentamisessa. Digitaalisuus on asennetta. Se on olemassa olevan teknologian käyttöä.
Foibe tekee itsestään attraktiivista solua. Se houkuttelee hyviä virtauksia puoleensa.

Ikaalinen, uusi juureva kunta

Keskikokoisen kunnan kuntajohtamisen
Ikaalinen voisi olla uusi juureva kunta. Keskiössä elinvoima. Se voi keskittyä joihinkin juttuihin, jotka se tekee poikkeuksellisen hyvin. Esimerkiksi vahvaan kulttuuriin, tarinoihin. Normien purkaminen antaa siihen aivan erilaisia ratkaisuja. Olemme Uusi Ikaalinen, uusi juureva kunta. Asukkaiden osallisuus palvelujen tuottamisessa on täysin keskeistä. Asukkaita ei nähdä palvelujen kohteena.

Palveluinnovaatioita

Mitä innovaatio tarkoittaa? Jotain sellaista, mitä koetaan uudeksi. Jotain mikä tuottaa lisäarvoa ja joka saadaan osaksi arjen toimintaa.
Yksi oleellinen tarkastelun lähtökohta kehittämiselle on se minkälaisia muutoksia tavoittelemme. Radikaaleja muutoksia vai pieniä muutoksia? Se on olennaisimpia asioita, joita pitää päättää. Kun kehitystä lähdetään tekemään pienin askelin, syntyy pieniä askeleita. Merkittäviä muutoksia ei synny, jos ei lähdetä tekemään radikaaleja tekoja. Tämä on yksi vaikeimmista jutuista. Mitkä asiat ovat niitä, joissa saadaan maailma toimimaan pienin askelin? Missä kohdissa maailma pitää räjäyttää täysin?
Mitä osaamisia meiltä on hävinnyt uusien innovaatioiden myötä?
Puuseppätaidot.
Puhelinnumeroiden muistaminen.
Mitä esimerkiksi Periscope voi tarkoittaa omassa työssämme? Mitä kaikkea se voi mahdollistaa? Me pystymme olemaan oma mediamme. Miksemme käyttäisi sitä hyväksemme?

Periscope.PNG

Usein jätämme asioita tekemättä ja kehittämättä sen takia kun emme uskalla. Emme viitsi tai pelkäämme nolatuksi tulemista. Epäonnistumista.

IMG_0685.JPG

Mitkä asiat estää kehittämistä?

  • Toimitilat
  • Laki
  • Tietotaito ja osaaminen
  • Muutospelko
  • Kaavamainen ajattelu
  • Epäonnistumisen pelko
  • Vastarinta
  • Epämukavuusalueelle joutuminen
  • Haasteellisuus
  • Raha
  • Resurssit
  • Kiire
  • Itseluottamuksen puute
  • Järjestelmäkankeus
  • Liiallinen demokraattisuus
  • Päätöksentekokyky

Miten näistä päästään yli?

Laki esimerkiksi myös mahdollistaa. Se ei voi estää kehittämistä. Este on enemmän meidän päässä. Terveydenhuollon puolella tekeminen on varmasti säänneltyä, mutta ei estä kehittämistä. Tai olemmeko valmiita rikkomaan lakia, jos se estää järkevää kehittämistä.

Millä tavoin toimitilat estävät?

Vanhat toimitilat voivat olla esteenä. Ne voivat olla liian pienet, liian vetoisat...

Jos ne estävät kehittämisen, mitä sille voi tehdä?

Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden. Samoin toimintatapojen muutos. Voimme lisätä osaamista. Tehdää uudella tavalla. Rikkoa rajoja.

Mitä tehdään muutospelolle?

Onnistumisen kokemuksia. Muihin organisaatioihin tutustumine. Koulutus ja verkostoituminen. Poisoppiminen vanhasta. Jaetaan tietoa. Monelle riittää jo se, että tietää mitä tapahtuu ja miksi tapahtuu. Sallitaan epäonnistumisia. Miten suhtaudutaan siihen, jos joku ei onnistukaan?

Kannustetaan omiamme. Annetaan tukea. Sallitaan. Tehdään positiivisella fiiliksellä.  Rahaa ei pidä ajatella esteenä.

Itsekriittisyys vähemmälle. Ei pelätä epäonnistumista, yhteinen tsemppaus.

Mikä tai kuka mahdollistaa kehittämisen? Kuka on kehittämisprojektin hyödyntäjä? Ketkä ovat kehittäjiä? Ketkä ovat lopputuloksen käyttäjiä?

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen?

  • Muutos ei kannata, jos ei tehdä isosti.
  • Aina on se 5%, joille ei mahdeta mitään
  • Ei voi loputtomiin pähkäillä, vaan on tartuttava toimeen
  • Ne asiat, joiden kuviot olevan roskakoppatavaraa, voi olla arvokkaita (kielletty alue)
  • Älä yritä miellyttää kaikkia
  • Jos haluat merkittäviä asioita, tee merkittäviä muutoksia

 

P3213626.JPG

P3213624.JPG

P3223637.JPG

Olemme suomalaisena yhteiskuntana pulassa

Mitä maailmassa on tapahtunut? Mitä Suomessa on tapahtunut pääministeri Sipilän hallituskaudella? Suomen talous on pahassa pulassa. Olemme jääneet jälkeen täydellisesti talouskehityksestä. Luottoluokituksemme on alentunut. Talouskasvussa olemme Euroopan huonoimpia. Puoli vuotta sitten puhuimme Kreikan taloudesta. Nyt itse olemme heikossa jamassa.

Suomen Pankki julkisti yhdeksän syytä miksi Suomi jäi muista jälkeen: http://yle.fi/uutiset/suomen_pankki_yhdeksan_syyta_miksi_suomi_jai_muista_jalkeen/8757646

  1. Vienti ei vedä. Talouskasvu on yksityisen kulutuksen varassa.
  2. Vääränlaiset tuotteet. Emme vie kulutustuotteita. Emme elintarvikkeita. Mitä meidän pitäisi tuottaa ja viedä, on elintarvikkeet. Puhtaasta luonnosta tulevat tuotteet. Ne on saatava aivan eri tavalla kulutukseen ja vientiin. Meillä on kalat, meillä on karpalot. Pystymme yhdistämään hyvinvointi, Suomen hyvä maine ja elintarvikkeet. Alkuperäisen ruoan jalostusasteen nosto. Sen ympärille rakentuva liiketoiminta on parempaa kuin bulk-tuotteiden valmistus. Miten synnytämme työtä näiden tuotteiden ympärille? Se on aivan olennainen kysymys.
  3. Kallis työvoima. Kun ihminen tekee työtä, hänen on tehtävä tuottavaa työtä. merkityksellistä työtä, jolla on vaikutusta kansantalouteen. Palkkojen nousua ei olla sidottu työn tuottavuuteen. Palvelukentälle tulee uusia halpoja toimintamalleja ja tuotteita, jotka muuttavat koko markkinan. Uber, ratti.fi, ym. Ne uhkaavat perinteisiä toimijoita, koska ne voivat toimia järjestelmän ulkopuolella. Meille on syntynyt toinen työmarkkina, joka toimii aivan eri systeemillä. Se muuttaa meidän maailman. Jos emme pysty alentamaan työvoimakustannuksia, meille käy tosi huonosti.
  4. Suuret ikäluokat eläköityy nopeasti
  5. Äidit jäävät kotiin
  6. Hajanainen asutus. Miten väljästi asutuilla alueilla voidaan tehdä työtä? Miten voimme tehdä erilaista työtä?
  7. Pääomat rapautuvat
  8. Liian vähän kilpailua ja yrittäjiä. Uusia yrityksiä syntyy, mutta ne ovat eläkkeellejääneiden perustamia ja opiskelijoiden perustamia
  9. Pääoman verotus kireää

Meidän on pystyttävä vaikuttamaan siihen, että ihmiset valitsevat Ikaalisen asumispaikakseen entistä enemmän.

Ikaalinen on seniorikaupunki. Tulomuutto tulee eläkeläisistä.

Kuntien välisestä muutosta 50% selittävä tekijä on itsenäistyvä nuori, 30% on paremmat elinolosuhteet ja 20% on paluu juurilleen -muutto.

Jos pystymme luomaan Ikaalisista vuorovaikutuksen kentän, joka on yhtäaikaa fyysinen, sosiaalinen ja digitaalinen. Sen on oltava houkutteleva. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Suuret ikäluokat, eläkkeelle jääneet ja jäävät muuttavat sellaisiin paikkoihin, joissa he kokevat viihtyvänsä. He eivät muuta hyvien vanhuspalveluiden perässä.

Meidän koko tulevaisuus on kiinni siitä muuttaako tänne ihmisiä.

Tulevaisuudessa kunta pystyy keskittymään puhtaasti elinvoiman kehittämiseen.

Se, miten rakennamme attraktiivisen solun, siihen liittyy elämykset. Vauhti ja vaaralliset tilanteet.

 

 


Ikaalisten I-kampus (Kauppaoppilaitoksen tiloissa toimiva TAMK:n yksikkö)

Maanantai 21.3. -Palveluinnovaatiot

Klo 10.00 Aamukaffet ja päivän aloitus

  • Palveluinnovaatiot
  • Innovaatiot ja kehittämistoiminta tulevaisuudessa

Mika Kortelainen, Tamora Oy

Klo 17.00 Huomenna jatketaan!

Tiistai 22.3. – Aidosti asiakaslähtöinen

Klo 8.30 Aamukahvit ja päivä käyntiin

  • Aidosti asiakaslähtöinen ja innovatiivinen Uusi Ikaalinen
  • Perinteisestä palvelutuotannosta vuorovaikutusten kentille

Jaana Utti, Tamora Oy

Klo 14.00 Hyvää kotimatkaa!

CV_Kortelainen_kehittäminen.jpg