I Tulevaisuus 13.-14.2.2019, Seurakuntakoti
Teistä ei tule ainoastaan oman työn tuunaajia ja kehittäjiä. Et kehitä esimerkiksi pelkästään puheterapiaa. Aloitat toki niillä, mutta sinulle tulee kehittäjän mieli. Sinulle tulee ammattitaito kehittää mitä vaan, missä vaan. Teistä tulee tuotekehityksen ammattilaisia. Tulette toteuttamaan sillä ammattilaisuudella Ikaalisten strategiaa.
Ensimmäinen taso on tuotekehitystyön ammattilaisuuden taso. Pystytte kehittämään paitsi omaa työtä, myös laajemmin. On lupa rikkoa rajoja. Kehittämään oppii kehittämällä. Älä siis ajattele, että tekisit vain yhden tuotekehitystyön. Teet monia! Isot tuotekehitystyöt eivät välttämättä tarkoita sitä, että ne ovat laajoja. Ne voivat olla esimerkiksi jonkin digitaalisen välineen ottamisen käyttöön puheterapiassa. Sellaisen, joka muuttaa perinteistä prosessia aivan uudeksi. Käytät välinettä asiakashyödyn tuottamiseksi uudella tavalla.
Sen tarkoitus on muuttaa omaa ajattelua.
Meillä on paljon välineitä ja ne pysyvät sisällä oman työn sisällä. Sen takia tuotekehitykseen kuuluu kokeilut, näkyväksi tekeminen ja mallintaminen. Aiemmin joku toinen mietti esim. ICT-asioita sinun puolestasi. Joku muu määrittelee sen. Nyt voimme tehdä olemassa olevilla välineillä asiakkaan osallisuutta korostaen.
Kun teet kokeiluja, tee vaikuttavuusanalyysi. Mitä kokeilu vaikutti?
- Miten se toi asiakashyötyä?
- Miten se toi henkilöstöhyötyä?
- Entä tuottavuutta?
Tuotekehitystyö on tekoja. Kokeiluja. Ei suunnitelmia. Ja tekojen näkyväksi tekemistä.
Valinnaisia tutkinnon osia on tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnossa neljä. Pakollinen on proaktiivinen kehittäminen. Se kuuluu olennaisena osana jokaiseen lähijaksoon. Valinnaiset ovat:
- Palvelumuotoilu
- Brändin rakentaminen, maineen rakentaminen
- Tuotteistaminen. Tuotteistetaan, kuvataan, mallinnetaan tekeminen
- Innovaattorina toimiminen
Tuotekehittäjä tarvitsee kaikkia noita osaamisia. Sen takia jokaiselle alueelle on tarkoitus tehdä tuotekehitystöitä. Ensin tehdään, se mallinnetaan ja sitten näytetään ammattitaito tutkinnon osien osalta toteen.
Ensimmäinen taso on siis yksilönä kehittyminen. Toinen taso on kehittäjäorganisaatio. Liitytte osaksi kehittäjäorganisaatioon. Se on kaupungin työkalu, jolla strategiaa maastoutetaan. Teillä on siis kehittäjäorganisaatio, joka kehittää ja tekee strategiasta totta. On lupa kehittää ja tehdä totta strategiasta. Tavoitteena on Ikaalisten ja yhteisön hyvä, ei pelkästään oma hyvä. Kun kehitetään suurta, sidotaan pieniä tekoja osaksi isoa kuvaa, saattaa virheitä tulla. Mutta niitä tulee, kun tehdään paljon.
Kolmas taso on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Se on ylätaso. Suomi on mitatusti maailman onnellisin kansa. Lisäksi olemme vastuullisin kansa maailmassa. Hyvät teot liittyvät onnellisuuteen. Ja missä sitä pystyy paremmin tekemään kuin kuntatyössä. Meidän tehtävänä on tuottaa hyvinvointia ja elinvoimaa. Ne sisältävät hyviä tekoja.
Kaupunginjohtaja Kari Tolonen – miksi kehitämme?
Millä mielellä työssä olemme? Miten luomme työssä positiivista ilmapiiriä? Ilmapiiri tekee valtavasti ja siihen pystymme vaikuttamaan pienillä teoilla. Kehittäminen on paljon myös näkyväksi tekemistä. Se on oman työn näkyväksi tekemistä. Sitä on mahtava seurata Twitterissäkin. Se luo Ikaalisten positiivista kuvaa.
Miksi meidän pitää kehittää?
Yhteiskunta muuttuu koko ajan ympärillä. Yritämme tehdä työmme niin hyvin kuin mahdollista, mutta usein emme huomaa sitä kehitystyötä, jota arjessa teemme. Itse innostuin ajattelemaan uudella tavalla ja tekemään kehittämistä näkyväksi. Kehittäjän mieli, asenne, että asioita voi tehdä toisin. Asioita ei tarvitse tehdä aina samalla tavalla kuin edeltäjä on tehnyt.
Meillä on kaupungissakin valtavasti muutoksia. Kaikki eivät ole kaikkien kannalta hyviä. On mielenkiintoista seurata kuinka ihmiset suhtautuvat muutokseen. Kun tulee uusia asia eteen, jotkut murjottavat, mutta jos siellä on vain yksikin, joka näkee asiat positiivisessa valossa, tekee se valtavan paljon.
Työn tekeminen voi olla hauskaa. Se saa olla kivaa. Saa olla polttava halu mennä töihin ja kehittää sitä. Monesti arki on kiireistä, hyvä, että ennättää rutiineista selvitä. Toivottavasti voitte pyhittää nämä päivät kehittämiselle, yhdessä tekemiselle. Ideoikaa vapaasti!
Sillä, että olemme kehitysmyönteisiä, positiivisia, teemme paljon Ikaalisille. Sillä tavoin selviämme haasteistamme, yhdessä. Ottakaa kaikki hyvä koulutuksesta irti.
Ketterää kehittämistä
Se aika, kun kehittämisprojekteja tehtiin vesiputousmallilla, on ohi. Aiemmin kehittämisprojektit saattoivat olla kolmen vuoden projekteja. Joku tuli organisaation ulkopuolelta kehittämään. IT-puolella siirryttiin ensimmäisenä ketterän kehittämisen maailmaan. Kehittäminen tapahtuu ketterässä kehittämisessä sprinteissä. Kun aiemmin suunniteltiin projekti kolmen vuoden päähän ja raportoitiin sitten, tehdään kokeilua ja suunnittelua uudessa maailmassa huomattavasti nopeammin. Ja sitä on pakko tehdä, koska maailma muuttuu niin nopeasti, että kolmessa vuodessa esimerkiksi digitaalisia välineitä on tullut valtavasti lisää.
Kehittäjän mielellä – Kalle Michelsen
Miksi tarvitsemme kehittämistä? Maailma muuttuu sitä vauhtia, että pysyäkseen siinä mukana, on juostava täysiä. On oltava intensiteetillä mukana. Digimaailma on rinnakkaismaailma, joka tunkee meidän elämään. Yhä suurempi osa töistä tehdään digipuolella. Mikä oma roolini on digimaailmassa?
Te olette oman työnne erikoisosaaja. Kukaan ei osaa sitä työtä mitä teette, paremmin kuin te itse. Mutta samaan aikaan tulee suunnasta ja toisesta erilaisia uusia syötteitä, jotka muuttavat ympäristöämme ja tekemistämme.
Ei lähdetä pois ja paeta, vaan viedään aktiivisesti omaa työyhteisöä ja työtä siihen suuntaan, että se kehittyy. Tarvitsemme kehittäjän taitoa. Meidän on muutettava käsitystämme työstä. Meillä on niin paljon potentiaalia ja kapasiteettia, että se on saatava työhön. Henkilöstö on organisaation isoin voimavara. Tätä potentiaalia on saatava aivan uudella tavalla käyttöön. Se tarkoittaa valtavaa asennemuutosta siihen, kuinka työhön suhtaudutaan. On tehtävä asialle jotain. Kun alamme kehittämään olosuhteita, poistamaan niitä olosuhteita, ettei työ olisi mukavaa, työ rikastuu. Siihen tulee tilaa tehdä sitä omalla persoonalla. Työ on neuvottelu, elämää siinä missä muukin. Kaivamme yhdessä potentiaalia esiin. Turvallisuuden tunne siitä, että olet ammattitaitoinen.
Miten voimme rikastaa omaa työtämme? Tuoda siihen persoonaa? Emme ymmärrä niitä potentiaaleja, joita meillä on. Meillä on piilotettua potentiaalia, joka meidän on saatava ulos.
Vuorovaikutusta
Käy tekemässä Tony Dunderfeltin vuorovaikutustesti täällä: https://www.ps-kustannus.fi/tunnistatemperamentit.html
Ihmiset reagoivat eri tavalla erilaisiin tilanteisiin. Suurin osa vuorovaikutusongelmistamme johtuu siitä, että emme ymmärrä toisen vuorovaikutustyyliä.
Miten saamme ihmiset mukaan kehittämään? Asiapohjalla voimme mennä – avataanko ovi oikealle vai vasemmalle. Mutta suuri osa asioista ja kehittämisestä menee siihen, että tunne tulee mukaan. Työpaikat eivät ole ainoastaan asiatyöpaikkoja. Miltä tuntuu asiakaskokemus? Miten kohdataan asiakas? Lääkäripuolella näkyy sama. Meidän pitäisi saada inhimillistä puolta mukaan.
Mikä on se lisäarvo, jonka pystyt antamaan? Empatia, inhimillinen kohtaaminen. Se on asia, jonka voi työhön kehittää.
Kehittäminen on muuttamista. Mitä ihmiset tarvitsevat? Mistä ihmiset hyötyvät ja saavat lisäarvoa? Kuinka vapautatte aikaa työajastanne kehittämiselle? On järjesteltävä työpäivää niin, että jää aikaa kehittää.
Kehittäminen ja muuttaminen synnyttää emootioita. Ihmiset eivät uskalla tehdä muutosta, koska he pelkäävät sitä vastustusta. Mukavuusalueelta epämukavuusalueelle. Mentaliteetti siitä, että uskaltaa mennä leikkiin mukaan. Kehittäminen vaatii halua ja uskallusta muuttaa. Se on myös henkistä jumppaa. Mitä jos se olisikin rutiinien sijaan sen kaltaista? Omalla esimerkillä tekeminen. Riskin ottaminen sen osalta. Moni pelkää epäonnistumista niin paljon, etteivät lähde alun alkaeenkaan tekemään mitään.
Olemme haluttomia irtautumaan rutiineista, koska joudumme silloin alueelle, josta emme tiedä. Ja juuri sinne meidän pitäisi mennä.
Minkä asian muuttaisit ensimmäisenä työssäsi, tuottaaksesi asiakkaalle lisäarvoa? Millä perusteella asiakas valitsee minut ja tekee sen ilolla? Yhä suurempi osa ihmisistä alkaa tehdä valintoja. Ja vielä suurempi haaste tulee, kun aletaan rekrytoimaan uutta sukupolvea työhön. Millä houkuttelemme heidät mukaan? Työelämä ja työpaikka on kehitettävä sellaiseksi, että se houkuttelee. Emme voi vain sopeutua, vaan meidän pitää ohjata muutosta kehittämällä. Muuten olemme muutoksen takapuolella, jatkuvasti jäljessä.
Me haluamme vaikuttaa. Haluamme nähdä reaktion. Itsessämme, mutta myös muissa. Se näkyy arkipäivän valinnoissakin. Ja se näkyy työssä asiakaspalautteissa. Kun ne ovat hyviä, pääsemme jonkinlaiseen flow-tilaan. Se kantaa ja tuo itselle ja muille hyvää fiilistä.
Palvelutuotanto muuttuu
Osallisuus ei ole sitä, että kysytään asiakkailta mitä haluaisit tehdä. Osallisuus on sitä, että ihminen on osallinen palvelutuotannossa. Osallinen tekemässä ja tuottamassa palvelua.
Kehittäminen ei ole hörhöilyä, se on systemaattista työtä ja tekoja.
Aiemmin asiantuntija antoi tiettyä palvelua asiakkaalle tiettyyn aikaan. Esimerkiksi pankkitoiminta on iso esimerkki töstä ja siitä, miten disruptio muuttaa koko toimialaa. Aiemmin pankkivirkailija antoi palvelua asiakkaalle määrättyyn aikaan, kun asiakas tuli pankkiin. Pankkivirkailijan työ sellaisenaan loppui ja pankkivirkailijan työ hävisi ja automatisoitui. Mutta kuka tekee pankkivirkailijan työn nykyään? Sen tekee asiakas itse ja maksaa siitä. Ja tekee sitä kotisohvaltaan siihen aikaan, kun itse parhaaksi kokee. Asiakas itse siis osallistuu keskeisesti palvelutuotantoon.
Uudessa palvelutuotannossa olennaista ei ole se, mitä tapahtuu kun olet asiakkaan luona. Vaan se, mitä tapahtuu, kun et ole asiakkaan kanssa. Miten saat asiakkaan toimimaan ja osallistumaan itse palvelun tuottamiseen? Meidän on luotava alustoja, joissa mahdollistamme ihmisen toimimisen mahdollisimman hyvin. Ja mahdollistaa ihmisten entistä paremman osallistumisen palvelutuotantoon.
Järjestelmämme ydin on ollut pyrkiä estämään asiakkuus. Valinnanvapauden tullessa meidän pitää siirtyä asiakkaiden houkutteluun. Ihminen itse saa valita paikan, johon mennä, koska sotepalvelu maksaa hänelle saman verran. Kilpailu toimijoiden välillä tulee tapahtumaan asiakaskokemuksella. Ihmist valitsevat sen perusteella, mikä paikan maine on. Mitä muut ovat kertoneet. Mikä paikan kulttuuri on. Kilpailutekijät tulevat sellaisista asioista, jotka erottavat meidät muista. Kertomukset paikasta, hyvä ympäristö, hyvä asiakaskokemus.
Miten teemme olemassa olevilla digitaalisilla välineillä ja muilla härpäkkeillä parempaa asiakaskokemusta? Miten luomme niillä parempaa osallisuutta?
Uusi Ikaalinen 