II Innovaattori 2.-3.4.

II Innovaattori 2.-3.4.2019, Toivolansaarikoti

Kaupunginjohtaja Kari Tolosen eväät kehittämiseen – minkälaisia asioita kaupunki tavoittelee

”Eväitä kurssille. Mitä haluaisin nostaa esiin?

Työssä viihtyminen. Kun työtä kehitetään, voi lähtökohtana olla sekin, että työstä tehdään entistä innostavampaa. Millä tavoin omaa työtä voidaan kehittää niin, että omassa työssä viihdytään. Tuottavuus tulee usein ryhmädynamiikan, innostuksen ja viihtymisen kautta. Miten rakennamme parempaa työyhteisöä koko Ikaalisten kaupungissa?
Uusi työkulttuuri ja uusi työ. Uusi työkulttuuri on entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta. Kun nautimme työstämme, ei työ ole samalla tavalla taakka. Minkälaista voisi olla joustavampi työ ja työkulttuuri. Tärkeintä on se, että työ tulee hoidettua.
Tilat ja tilakysymykset. Meillä on valtavat välimatkat ja pisteet on ripoteltu aika hajallaan pitkin poikin.
Talous & tuottavuus. Kehittämisessä meillä on oltava tuottavuusajattelu taustalla. Ei juustohöyläajatus, vaan miten voimme olemassa olevilla resursseilla tehdä parempaa asiakashyötyä, henkilöstöhyötyä ja sitä kautta tuottavuutta.

Muutosta ei tarvitse pelätä. Sen pystymme kääntämään kyllä mahdollisuudeksi.

Kun itse on keksinyt loistavan idean, tulee pelko, että hetkinen, pitääkö tämä toteuttaakin. Vastuu on siirretty usein esimiehelle kysymällä idealle lupaa. Delegoimme vastuuta ylöspäin ja samalla voimme ikään kuin luistaa itse tekemisestä.”

Uskaltava Ikaalinen kasvaa

Uskaltava Ikaalinen kasvaa. Se on vahva visio. Uskaltaminen on asenne. Se on arvoluonteinen asia. Kasvaminen on iso juttu.

Kokeileva sana kuvastaa hyvin. Se vaatii heittäytymistä ja voi johtaa isoihin juttuihin. Näkyvät muutokset ja teot vaikuttavat.

Kun väkimäärä pienenee, on se erittäin ikävää kunnassa. Esimerkiksi varhaiskasvatus skaalautuu pieneksi hyvin heikosti. Sama on perusopetuksen ja koulujen kanssa. Vaikka väkimäärä pienenee, ei monessa paikassa uskalleta puuttua tilakysymyksiin. Perusopetuksen pieneneminen on tuskaa. Tilatehokkuus alkaa mennä heikommaksi. Panostusta alkaa siirtymään seinistä sisältöihin. Se vie meitä helposti negatiiviseen kierteeseen.

Kuntatyön radikaali muutos

Jos emme uskalla kehittää kuntatyötä, kuntatyö vähän kuin loppuu ja siirtyy yksityisille. Mielenterveyskuntoutujat on siirtynyt. Sijaishuolto myös lähes kokonaan. Puolet tehostetusta palveluasumisesta on yksityistynyt. Kotihoito on monessa paikassa agendalla. Mikä on ikävintä, on se, että se sama kehitys on tulossa varhaiskasvatukseen. Mistä se johtuu? Osittain siitä, että näemme työmme samanlaisena kuin ennen ja teemme sitä samalla tavalla kuin ennen. Kun tehdään auditointia varhaiskasvatukseen, tarkoittaa se usein yksityistämistä. Meidän on uskallettava kehittää kuntatyötä radikaalisti. Kyseenalaistaa olemassa olevat mallit. Ja se on aivan hemmetin vaikeaa. Kasvu tarkoittaa sitä, että meidän pitää tehdä rajuja ratkaisuja työnteon tavassamme.

Kun meidän pitää kasvaa, on meidän mietittävä oman työmme tehokkuutta uudella tavalla. Vapaa-aika ui meidän töihin. Työ ja vapaa-aika kietoutuvat toisiinsa erottamattomalla tavalla ja se vaatii uudenlaisia taitoja. Asioita opitaan tekemällä ja se tapahtuu usein hyvin epämiellyttävällä tavalla. Mutta samalla tulee onnistumisen kokemuksia. Virheet on enemmän sallittuja.

Palveluiden suuri muutos – osallisuuden uusi aika

Työmme on muuttunut ja muuttumassa entistä enemmän sellaiseksi, että asiantuntija tulee yhteiselle vuorovaikutuksen kentälle asiakkaan kanssa. Asiantuntijan roolit muuttuvat valmentajiksi ja mahdollistajiksi. Sama tapahtui pankkisektorilla, kun pankkivirkailijan työ muuttui ja oikeastaan loppui kokonaan. Tuli disruptio ja muutti koko toimialan logiikkaa.

Tällä hetkellä asiakas menee palvelujen piiriin silloin kun häntä huvittaa. Aiemmin menit anelevasti pankinjohtajan puheille tiettyyn aikaan. Nyt menet nettiin ja kilpailutat asuntolainan melkein mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä. Samalla maksat laskut itse. Teet sen työn, mitä pankkivirkailija teki aiemmin.

Toimintatapamme on erilainen uudessa mallissa. Meidän rakenne on myös sellainen, että ajattelemme, että ihminen tarvitsee lääkäriajan. Romaniassa lääkäriaikoja on jaossa huomattavasti enemmän, mutta se ei lisää onnellisuutta. Se ei ole oikea mittari. Sama asia on rakennusluvan kanssa. Suurin osa ei halua rakennuslupaa, vaan haluaa rakentaa unelmiensa talon. Meidän pitää miettiä, mitä ihmiset oikeasti haluavat.

Vanhassa maailmassa organisaatio tuotti palveluita, jotka vastasivat ihmisten tarpeisiin. Uudessa maailmassa organisaatiot tuottavat palveluita, jotka toteuttavat ihmisten unelmia. Olemme vahvasti asiantuntijavetoisia, määrittelemme ihmisten tarpeita omien prosessiemme mukaisesti.

Maailmamme on muuttunut toisenlaiseksi emmekä pysty hallitsemaan sitä. Palvelumme muuttuu hallitsemattomiksi.

Miten pystymme luomaan asiakkaan ja asukkaan osallisuuden aivan toisenlaiseksi?

Palvelun on siis muututtava. Miten teemme tulevaisuudessa kuntatyötä? Ikaalisten väkiluku on vähentynyt. Liikkumavara palveluissamme on heikentynyt. Emme pysty tuottamaan palveluja tarpeeksi hyvin. Viime vuonna Ikaalisissa syötiin noin 1,4ME enemmän kuin tienattiin. Alijäämät pitää kuntalain mukaan neljässä vuodessa kattaa, tai se on tarun loppu. Se tekee tästä vakavan paikan. Kaikki asiat, joissa sanotaan, että tämä tehdään jo hyvin, on huonoja uutisia. Koska silloin siellä ei nähdä ja löydetä potentiaalia. Entisellä tavalla ei voida toimia. On pakko löytää radikaaleja keinoja tehdä toisella tavalla. Pieni hiplaus tai juustohöylä ei riitä.

Huippujutuista meidän pitää ensin superjuttuja.

Emma Ivane – Innovaatioita ja kehittämistä – Insane results

Tekemiseni saattaa kuulostaa siltä, että se on sattumaa. Mutta se ei ole. Siinä on vissi kaava ja tekemisen tapa. Minulla oli kuusi vuotta sitten unelma. Hullu unelma. Olla Suomen paras kakkutaiteilija. Se oli diplomi-insinöörille täydellisen hullu unelma. Olin kuitenkin softafirmassa dippainssin hyvissä hommissa. Minulle tapahtui herääminen kesken opintojen. Olin Malesiassa, pois normaalista rutiineista ja se mahdollisti laajemman ajattelun. Tajusin haluavani olla yrittäjä.

Löysin taidon, jota en tiennyt, että minulla on. Näin reseptiikasta suoraan sen, miltä kakku tulee maistumaan. Pystyin yhdistämään diplomi-insinöörin ajatusmaailmaa leipomiseen. Mietin miten voisin elättää itseni sillä ja ajattelin, että minun pitää tehdä osaamiseni näkyväksi uudella tavalla.

Kuusi vuotta siitä olin brittiläisessä kakkukirjassa, jossa kustantaja kertoi olevan 12 maailman parasta kakkutaiteilijaa. Aloin ymmärtämään, että jos asetan tavoitteeni tosi korkealle, on minun mahdollista päästä johonkin. Rajoitteena on ainoastaan oma mieli. Miten mieli saadaan toimimaan niin, että mikä hyvänsä voi olla mahdollista?

Mistä lähtee innovaatioajattelu tai kehittäjän mielen ajatus?

Innovaattorit ajattelee laatikon ulkopuolelta. Mutta miten sen ulkopuolelle mennään? Se tila voidaan luoda, se voidaan tehdä, että mennään laatikon ulkopuolelle. Meidän on hahmotettava omaa osaamista. Meidän mieltämme ohjaa alitajuntamme, vaikka luulemme, että sitä ohjaa tietoinen ajattelumme. Ryhmämme toimintaa ohjaa ryhmän alitajunta. Alitajuntamme rekisteröi tunnetiloja. Kun yhdistämme kaksi asiaa: mielikuvat ja tunnetilat, on se voimavarana valtava.

On tiedostettava se mistä nauttii. Mitkä asiat vievät sinut flow-tilaan? Mitä asioita tekisit, jos sinulla olisi kaikki mahdolliset resurssit käytettävissä? Mihin käyttäisit aikasi? Mitä tekisit, jos rahaa ei tarvitsisi miettiä. Mieti jotain henkilöä, jota ihailet. Miksi ihailet häntä? Mitä ominaisuuksia hänellä on, miksi ihailet häntä?

Liikkuisin, opiskelisin joogaopettajaksi. Jakaa hyvää oloa.

Muuttaisin maalle. Enemmän aikaa perheelle, luonnolle. Opiskelisin meribiologiksi.

Huomaatteko mitään yhtäläisyyksiä? Raha on yksi isoimpia ajattelumme rajoitteita. Se ei oikeasti ole usein edes este. Se rajaa laatikkoa. Kun otamme sen pois, pääsemme laatikon ulkopuolelle. Lapsena tekemisemme taas on usein ydinosaamisemme. Se tulee ikään kuin puhtaasta mielestä, johon ulkopuolinen paine ei ole vielä vaikuttanut. Ne ominaisuudet taas joita ihailemme muissa, ovat niitä ominaisuuksia, jotka ovat itsessämmekin. Emme vaan välttämättä ole ottaneet niitä ominaisuuksia käytäntöön.

Miten paljon pääsen hyödyntämään työssäni noita osaamisiani? Sieltä tulee innostus ja energia työhön. Sitä kautta selkeytyy päätöksentekomme. Oma rajoittava tekijäni oli se, että en pitänyt taidetta oikeana työnä.

Rajoittavien ajattelumallien tiedostaminen. Meillä on niitä olemassa, mutta kuinka puramme ne?.

Mitkä ovat rajoittavat tekijäni ajattelussa työssä? Mieti omaa organisaatiotasi tai yksikköäsi? Minkälaisia uskomuksia siellä on? Entä miten organisaatiomme toimisi parhaimmillaan? Miten silloin tekisitte? Miten innostavaa ja nautittavaa se olisi? Mitkä välineet olisi? Mitkä tilat? Minkälaisia asioita tekisitte? Miltä se tuntuisi?

Ihmiset puhaltaisivat yhteen hiileen. Yhteinen fokus selvä.

Henkilökunnan rohkeampi ote ja idearikkaus toimintaan.

Miten innovaatiot syntyy? Ne syntyy sillä, että poistamme ajattelun rajoitukset ja asetamme vision, optimitason. Meidän ei tarvitse tietää miten sinne mennään. Mutta meidän täytyy tietää mitä kohti menemme. Alitajuntamme toimii tunteen ja mielikuvien kautta. Jos pääsemme fiilis-vaiheeseen, ei siitä enää ole paluuta. Se alkaa vaikuttaa päätöksentekoomme positiivisesti. Mielen voimamme on valtava. Urheilussa se on tiedetty jo kauan, mutta bisneksessä ei välttämättä niinkään. On tunnettava se, mitä kisan voittaminen on. Fokuksen on oltava selvä. Koska tekemisemme alkaa automatisoitua kohti sitä. Mikä on optimi ja tunne miltä se tuntuu.

Kuka on sinun unelma-asiakas? Mitä hän tarvitsee? Miten hän toimii? Mistä hänet tavoittaa? Mitä hän ajattelee? Miltä hän näyttää?

Kun ohjaamme ajatteluamme optimi-ajattelu suuntaan, alkaa se ohjaamaan tekemistämme. Mielikuva optimitasosta riittää. Pystymme vahvistamaan sitä, siitä tulee todellisuutemme.

Teen asioita siitä huolimatta, että pelottaa. Positiivisella mindsetillä se on helpompaa. On helpompi uskaltaa, koska vastustusta ja vastoinkäymisiä tulee kyllä. Mikään ei muutu, jos emme muuta ensin ajatteluamme. Kun asettaa uuden mindsetin, alkaa näkemään asioita toisella tavalla. Alkaa näkemään mahdollisuuksia.

On olennaista, että kehittäjän mielet verkostoituu. Rohkaisisin etsimään niitä myös omasta tiimistä arjessa. Se on mieletön energianlähde.

Taidegalleriassa näyttely oli toteutumaton haaveeni. Visualisoin mitä haluan. Fiilistelin sitä. Siirsin sen alitajuntaani.

Ei tarvitse tietää miten. Vaan mitä.

Kun olen asettanut ja fiilistellyt tavoitteeni, alkaa alitajuntani työskentelemään. Ehkä olen sanonut jollekin jotain. Tai laittanut Instagramiin jotain, joka on herättänyt huomion. En tiedä, mutta asettamani tavoitteeni alkoivat toteutumaan uskomattomalla tavalla.

Näkyväksi tekeminen

Jotta voimme tehostaa sitä, että asioita alkaa tapahtumaan, pitää työn olla näkyvää. Organisaatio, tekijät ja teot. Mikä on se mielikuva, jonka organisaatiostamme jätämme? Sosiaalinen media on se paikka tässä ajassa, jossa jätämme jälkiä. Siellä pystymme vaikuttamaan mielikuviin.

Jos mietimme unelma-asiakastamme, alamme kirjoittamaan ja toimimaan vaikka somessa sen pohjalta. Se helpottaa myös älyttömästi sitä, miten tuotamme materiaalia vaikka blogiin. Mutta sen takia meidän on ensin muutettava ajattelumme.

Nettisivujen merkitys on tomahtamassa. Instagram tulee tilalle. Google-optimoinnit on tosiasia. Instagram-kuvat tulevat Google-haussa. Algoritmit toimivat Instan eduksi. Nimeen kannattaa yhdistää hakusana. Profiiliin kannattaa yhdistää ne, mitä teet ja missä olet mukana. IG on ohittamassa nettisivujen profiilin. Se on lyömätön käyntikortti. Ihmiset jäävät Instagramiin, nettisivuille ei niinkään. Nettisivut eivät ole niinkään liikenteen hakemista.

Kannattaa käydä tsekkaamassa tämä Jen Sinceron kirja oikeanlaisen mindsetin rakentamisesta: https://www.adlibris.com/fi/kirja/you-are-a-badass-9789522606440?utm_expid=.62rFsjhQT-apGhKkMckBWA.0&utm_referrer=https%3A%2F%2Fwww.google.com%2F

Tulevaisuus – Ikaalinen kasvaa

Proaktiivinen kehittäjä tekee vision. Innovaattori toteuttaa sen.

Meidän pitää muodostaa päähämme kuva, minkälaista tulevaisuuden työelämä on. Ei hiota muutosta entiseen, vaan kutsutaan ihmiset tekemään tulevaisuutta. Proaktiivinen kehittäminen on tulevaisuuden tekemistä. Sen vuoksi työn pitää olla kutsuva, houkutteleva. Pitää tehdä asioita, jotka sinulle on kiinnostavia. Karin esiin nostama työssä viihtyminen merkitsee. Se tarkoittaa, että menet töihin, koska nautit työstä ja työn tekemisestä. Et ainoastaan kahvitauoista. Mitkä ovat työssä viihtymisen tärkeimmät elementit? Tärkein on se, että koet työsi merkityksellisenä. Miten viihdyt työssä niin, että teet samalla Ikaalisten strategiaa todeksi.

Tunnelmamuotoilu. Rakennetaan työstä sellaista, että sinä ja asiakas viihdytte.

On nähtävä iso kuva, jota ollaan tavoittelemassa. On siedettävä konflikteja, se, että kaikki eivät tykkää. Kaikki eivät lähde mukaan. Kaikki eivät lähde mukaan eivätkä ole ihanasti samaa mieltä. Viihtyvyys työssä tulee työn sisällöstä.

Vanhuspalveluissa työssä viihtyminen tulee esimerkiksi usein asiakkaan kohtaamisesta. Henkisestä yhteydestä, elämyksistä, joita tuotat, huumorista, tunnelmasta. Työhön viihtymiseen liittyy usein myös ilahduttaminen. Olen pystynyt käyttämään omaa osaamistani toisin. Mitkä muut tekijät vaikuttavat työssä viihtymiseen? Olet osa arvostavaa yhteisöä.

On uudistettava ja uudistuttava. Muutettava kuntatyön tekemisen tapaa ja työkulttuuria. Sen takia on tehtävä muutosta muutoksenkin vuoksi. Kokeilet erilaisia asioita työnteon tavoissa ja murrat totuttuja uskomuksia.

Muuta työtilat. Tehkää näkyvät muutokset asiakaskohtaamisiin. Asiakaskokemuksen luomisen tila uusiksi. Kehittäkää sitä tilaa ja mieti, miten asiakas kokee tilan. Ei kahvihuonetta. Työpaikka on se, missä syntyy asiakashyöty.

Ikaalisten arvot ovat asiakaslähtöinen, avoin ja yritysmyönteinen. Asiakaslähtöisyys vaatii paljon. Se on resurssien uudelleen suuntaamista. Avoimuus on sitä, että kerrotaan siitä, mitä teemme. Jaetaan ja tehdään näkyväksi, jotta saamme ihmisiä mukaan. Tarjotaan ihmisille avoimuudella mahdollisuus tulla mukaan. Se on viestimistä siitä, miten strategia tehdään todeksi. Viestimistä visiostamme. Samalla näytät sen, mitä tavoittelemme.

Tasapainoinen talous on sitä, että saamme olemassa olevilla resursseilla parempaa asiakashyötyä ja henkilöstöhyötyä aikaiseksi. Sillä teemme tuottavuutta.

Meidän pitää oppia löytämään luottamus siihen, että tuottavuus tulee kehittämällä kuntatyötä toiseksi. Pystymme toteuttamaan paremmin kuin ulkoistamalla.

Varhaiskasvatus on tästä hyvä esimerkki. Jos annamme varhaiskasvatuksen kustannusten nousta kaksinkertaiseksi verrattuna yksityiseen, emme laadulla pysty enää perustelemaan. Sen vuoksi meidän on osoitettava, että pystymme tekemään vaikuttavammin.

Meidän tehtävänä on sekä hankkia tuloja, että käyttää eurot tehokkaammin.

Laatu syntyy samalle puolelle.

Resurssien lisääminen ei vaikuta ihmisten onnellisuuteen. Meidän pitää löytää mittarit, joilla mitataan vaikuttavuutta. Se ei kotihoidossa ole esimerkiksi juoksemista tehokkaammin kodista kotiin. Se on jotain muuta. Tämä ei ole säästämisoperaatio tai operaatio, jossa tehdään entistä tehokkaammin. Tämä on operaatio, jossa tehdään kokeiluja ja rakennetaan niillä elinvoimaa ja tuottavuutta ja osoitetaan se. Se osoittaminen on kaikista vaikein tehtävä.

Iso tehtävä elinvoiman kannalta

Iso tehtävä meillä on saada työttömät töihin. Se ratkaisee elinvoimakysymystä isosti. Meidän tavoitteena pitää olla suora suuntautuminen avoimille työmarkkinoille. Työllisyyden hoidon toimenpiteet eivät useinkaan edistä ihmisten työllistymistä. Esimerkiksi palkkatuki. Meidän on buustattava yritysten kasvua osaavaa työvoimaa tarjoamalla ja siten purkaa työttömyyttä. On nähtävä siis ihmiset potentiaalisena ja osaavana työvoimana.

Tuhoamme elinvoimaamme työllisyyspolitiikalla ja sitä ei voi peruuttaa. Meidän pitää rakentaa houkuttelevia työtoiminnan paikkoja, joista syntyy työtä. Työllisyyden hoidon toimenpiteiden on tuotettava hyvinvointia. Työtoiminnan pajat pitää olla houkuttelevia.

Ota mut duuniin! Mitä osaamista sinulla on, jota voit myydä ja josta on lisäarvoa yritykselle esimerkiksi 30 tunniksi? Ei koko loppuelämäksi eläkeikään asti.

Työttömyyden kenttä on meidän kaikkien muutettavissa, koska se ratkaisee isolta osalta Ikaalisten tulevaisuuden. Tehkää pieniäkin tekoja, joilla työtön siirtyy osaavaksi työvoimaksi.

Pirkanmaan & Ikaalisten työllisyyskatsaus tammikuussa 2019. Ikaalisissa työvoimaa oli 2862 ja työttömiä työnhakijoita yhteensä 239. Pitkäaikaistyöttömiä oli näistä 46.

Kunnan tulevaisuus ei määrity sen mukaan, miten ennen meni. Tulevaisuus ei ole menneisyyden jatkumo, vaan tulevaisuus tehdään.

Kunnan tulevaisuuden määrää hirveän paljon vuorovaikutus. Sen vuoksi puheellamme on iso merkitys. Kuntien kyky uudistua ja uudistaa palvelunsa määrää kunnan tulevaisuuden. Kuinka hyvin kykenet uudistamaan palveluita? On uudistettava isolla tavalla, oltava muuntautumiskykyinen. Jos kunta ei uudista palvelujaan, tulee kunnasta lannistunut kunta. Säästetään helposti itsemme kuoliaaksi. Kaikki asiat nähdään niin, että resurssien väheneminen tarkoittaa palvelujen karsimista. Opimme herkästi lannistuneiksi. Se johtaa näköalattomuuteen ja lannistamiseen.